Nihil Interitin runouspalkinnon on voittanut Mikko Väänäsen runokokoelma Q. Vuoden runoustekopalkinto myönnettiin runoilija, kääntäjä ja kustantaja Zoila Forss-Crespo Moreyralle kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä Suomen runokentällä.
PALKINTOPERUSTELUT
Vuoden runoteos: Mikko Väänänen: Q (Poesia)
Mikko Väänäsen runoteos Q on rakennettu kujeilevan ajatuksen varaan: otetaan kaksi aihetta, jotka muistuttavat toisiaan äänteellisesti, kirjain Q ja taivaankappale Kuu. Q:n/Kuun ympärille Väänänen kerää läjäpäin erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia merkityksiä: myyttejä, filosofiaa, itäisiä ja läntisiä perinteitä ja populaarikulttuuria. Rennon kokeilevasta lähtökohdasta avautuvat assosiaatiot ja erilaisia kulttuurisia aineksia törmäyttävät oivallukset yllättivät raadin positiivisesti. Teoksessa arkinen ja pyhä kulkevat luontevasti rinnakkain, ja Viivi Wariksen taitto ja ulkoasu tuovat runojen rinnalle visuaalista leikkiä. Q on onnistunut osoitus siitä, että runoteos voi olla samaan aikaan syvästi oppinut ja sivistynyt sekä valloittavan humoristinen.
Vuoden runousteko: Zoila Forss-Crespo Moreyran elämäntyö
Vuoden runoustekopalkinto myönnetään elämäntyöpalkintona Zoila Forss-Crespo Moreyralle kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämisestä suomalaisella runokentällä. Forss-Crespo Moreyra on auttanut maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita saamaan ääntään kuuluviin sekä kääntänyt monien suomalaisrunoilijoiden tekstejä espanjaksi. Oman toiminimensä Rosetta Versoksen kautta hän on julkaissut paitsi omia monikielisiä teoksiaan myös muiden maahanmuuttajataustaisten runoilijoiden kirjoja. Forss-Crespo Moreyra on myös rakentanut kulttuurisiltaa Suomen ja synnyinmaansa Perun sekä muiden espanjankielisten maiden välille, mistä hieno esimerkki on hänen toimittamansa viime vuonna julkaistu Hologrammi – Holograma -antologia, jossa on runoja suomeksi, saameksi ja espanjaksi 32 tekijältä 7 maasta.
Valtakunnallinen Taiteen ja kulttuurin tilat -verkosto kokoontui marraskuussa 2022 Turun Taiteen talossa. Kuva: Aino Elina Muhonen.
17 eri puolella Suomea toimivaa kulttuuritilaa on muodostanut valtakunnallisen Taiteen ja kulttuurin tilat -verkoston. Verkosto yhdistää vakiintuneiden instituutioiden ulkopuolisia taidetoimijoita ja kaupunkeja, jotka järjestävät tai mahdollistavat uutta ja elävää taide- ja kulttuuritoimintaa. Verkoston päämääränä on vahvistaa luovan alan toimintaedellytyksiä ja löytää sopivia tiloja kulttuurikäyttöön
Vuonna 2019 perustettuun, nyt toimintansa julkistavaan verkostoon kuuluu useita nuoria kulttuuritiloja sekä vasta kehitteillä olevia hankkeita. Mukana on toimijoita taiteen ja kulttuurin eri aloilta, ja jäseniin lukeutuvat muun muassa Turussa sijaitseva Taiteen talo, Lappeenrannassa sijaitseva kulttuuritila Nuijamies sekä kuopiolainen Minna Canthin talo Kanttila.
Verkosto syntyi tarpeesta vahvistaa yhteistyötä usein pienillä resursseilla toimivien kulttuuritilojen välillä. Vapaan kentän kulttuuritilojen perustamiseen ja toiminnan järjestämiseen vaaditaan monien alojen erityisosaamista, ja verkostossa jaetaankin tilaprojekteihin tiivistynyttä tietoa ja osaamista. Myös uusia hankkeita pyritään tukemaan.
Verkoston päämääränä on, että luovan alan toimijat kautta Suomen saisivat käyttöönsä edulliset ja toimivat tilat. Tämä lisäisi paitsi hyvinvointia ja työllisyyttä tuottavia kulttuuri- ja taidepalveluita myös niiden saavutettavuutta. Verkoston tavoitteena on myös kehittää vapaan kentän kulttuuritilojen rahoitusta ja viestintää sekä lisätä tietoisuutta kulttuuritilojen alueellisesta, valtakunnallisesta ja jopa kansainvälisestä merkityksestä.
Mukana Taiteen ja kulttuurin tilat -verkostossa ovat seuraavat tahot:
ANTI – Contemporary Art Festival (Kuopio)
Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry Karttu (Espoo)
Kotkan kaupunki, Kotkan luovien ja hyvinvointialojen keskus (Kotka)
Kulttuurinäyttämö Ritz (Vaasa)
Kulttuuritalo Villa Rana (Jyväskylä)
Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta)
Kuvataiteen talo (Helsinki)
Lyhytaaltoasema (Pori)
Minna Canthin talo Kanttila (Kuopio)
NÄYTTÄMÖ (Joensuu)
Pakkahuone (Joensuu)
Savonlinnan Kulttuurikellari (Savonlinna)
Taiteen Talo (Turku)
Tampereen kaupunki, Hiedanrannan kulttuuritilat ja Nekalan kulttuurikeskus (Tampere)
Tampereen Tarinatalo (Tampere)
Tekstin talo (Helsinki)
Ö-talo ja Keltainen talo (Riihimäki ja Janakkala)
Verkosto on avoin uusille jäsenille ja se pyrkii aktiiviseen vuoropuheluun alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä muiden rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkoston vaihtuvana puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Laura Serkosalo Tekstin talosta ja sihteerinä Veera Kolehmainen Savonlinnan Kulttuurikellarista.
Nihil Interitin valitsema vuoden suomalainen runoteos julkistetaan Turun Kirjamessuilla perjantaina 29.9. Palkintoraadissa toimivat vuonna 2023 Anna Elina Isoaro (pj.), Hanna Syrjämäki, Hanna Rentola, Janne Löppönen ja Reeta Holopainen.
Ehdokkaat ja raadin perustelut:
Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset (Enostone)
Virpi Alasen Kunnes luut iloiset on teos, joka kykenee näkemään iloa, valoa, leikkiä ja lohtua sotaisassa, ekokatastrofin kynnyksellä kamppailevassa nykymaailmassa. Teoksen pääosassa ovat pienet, merkitykselliset havainnot maailmasta ja erilaiset olemisen tavat, joita tarkastellaan hartaan yksityiskohtaisesti. Alasen persoonallinen runokieli palkitsee lukijan aforistisilla kiteytyksillä ja hurmaavilla kielileikeillä. Teoksen yltäkylläinen sisältö tarjotaan lukijalle sopivan harkitussa ja tyylikkäässä muodossa. Alasen teos itsessään toimii maailman tavoin: lukija voi avata sen mistä tahansa kohdasta ja pysähtyä hämmästelemään yksittäisten säkeiden sisältämiä pienoismaailmoja.
Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira (Gummerus)
Silja Kejosen Äiti ja sylikoira esittelee lukijalle äitihahmon, jonka huolenpidon piiriin kuuluu paitsi teini-ikäinen tytär myös perheeseen saapuva koiranpentu. Runojen tarkastelukohde vaihtelee taitavasti ihmislapsen ja koiralapsen välillä. Teos viipyilee pitkään myös äitihahmon tunnemaailmassa, jossa irtipäästämisen ja lähellä pitämisen tunnelmat välittyvät riipivinä, huumoria unohtamatta. Kauniin kirjaesineen sisältö on muodoltaan leikkisä ja vaihteleva: teoksen sivujen kääntely tuntuu aidosti merkitykselliseltä löytöretkeltä. Assosiatiivinen kieli yllättää positiivisesti ja ottaa ennalta-arvaamattomia suuntia pitäen lukijan jatkuvasti valppaana. Äiti ja sylikoira tavoittaa tuoreesti sellaisia äitiyden, rakkauden, ihmisyyden ja lajienvälisen kanssakäymisen sävyjä, joita runoudessa on harvemmin käsitelty.
Mari Laaksonen: Degne (Poesia)
Mari Laaksosen Degne luo omalakisen scifimaailmansa, joka ei turhia selittele eikä pyytele anteeksi. Scifirunous on Suomessa harvinaista, ja Degne on omassa lajissaankin poikkeuksellinen teos. Vahva, ilmaisuvoimainen kieli leikittelee uskonnon ja tieteen rekistereissä. Päiväkirjamerkinnöissä etsitään konejumalatar Degneä, ja uskonnollisissa kirjoituksissa häntä kuvaillaan. Inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja luotaava ihmettely imaisee lukijan mukaansa psykedeelisen jumalunen syövereihin ja houkuttelee katsomaan myös omaa maailmaa toisin. Teoksessa yhdistyvät röyhkeä mahtipontisuus ja hurmaava flirtti.
Mikko Räty: Borealia (Tammi)
Mikko Rädyn Borealia johdattaa lukijan läpi luonnontieteellisen museon. Planetaarisessa mittakaavassa ja vuosimiljardien aikajänteellä liikkuvat runot tarkastelevat ihmisen paikkaa muiden lajien joukossa. Luontokadon ja ekokatastrofin painavien teemojen rinnalle kutoutuu yksittäisen ihmisen kokemus rakkauden hauraudesta: kuten niin monien eliölajien, myös ihmissuhteiden on määrä kuolla ja kadota. Rädyn runokieli synnyttää kiehtovia metaforia törmäyttäessään arjen konkretiaa ja luonnontieteellistä sanastoa. Vaikka runot on ladattu runsaalla sivistyksellä, ne ovat sujuvia ja helposti lähestyttäviä. Teos onnistuu olemaan yhtä aikaa kunnianhimoisesti maailmankaikkeutta syleilevä ja lämpimän maanläheinen.
Panu Tuomi: Kardinaali Zen (WSOY)
Panu Tuomen Kardinaali Zenin virtuoosimaisessa teoskompositiossa yhdistyvät matemaattisen hallittu muoto, suuret metafyysiset kysymykset ja riisutun runokielen rajaton ilmaisuvoima. Zenbuddhalaista eetosta rakentavat runot kurottavat ajasta toiseen ja kääntyvät suoraviivaisista vastauksista hiljaisuuteen, olemassaolon selittämättömään perustaan. Hiotuissa säkeissä käsitellään omintakeisesti rationaalisen ajattelun rajallisuutta. Teos on älyllinen ja poeettinen taidonnäyte, jonka syvyydestä avautuu kokonainen maailma. Sen äärellä ei tarvitse ymmärtää vaan ennen kaikkea häikäistyä.
Mikko Väänänen: Q (Poesia)
Mikko Väänäsen Q:n lähtökohta on kiehtova: otetaan kaksi aihetta, jotka muistuttavat toisiaan äänteellisesti (kuu ja q-kirjain) ja kokeillaan, mitä merkityksiä niiden ympärille voidaan kerätä. Näinkin voi runoteoksen rakentaa! Jos sanat ovat sormi, joka osoittaa kuuta, Väänänen tarkastelee tuota sormea hyvin perusteellisesti, mutta muistuttaa myös kielen rajallisuudesta. Tuloksena on valloittava teos, jossa arkinen ja pyhä yhdistyvät visuaaliseen leikittelyyn ja lämpimään huumoriin. Suuresta oppineisuudestaan huolimatta Q ei ota itseään turhan vakavasti.
Nihil Interitin runouspalkintoa tavoittelevat ehdokasteokset on valittu.
Ehdolla ovat seuraavat runokokoelmat: Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset, Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira, Mari Laaksonen: Degne, Mikko Räty: Borealia, Panu Tuomi: Kardinaali Zen ja Mikko Väänänen: Q.
Aiempina vuosina ehdokkaita ei ole nimetty ennalta, mutta tänä vuonna raati halusi antaa huomiota useammalle teokselle kisaan lähetettyjen kaikkiaan reilun 50 runokirjan joukosta.
– Suomalainen nykyrunous on tasokasta ja monimuotoista. Ehdokkaiden lisäksi joukossa oli lukuisia muitakin helmiä, raadin puheenjohtaja Anna Elina Isoaro kommentoi. Raati suositteleekin kaikkia tarttumaan ennakkoluulottomasti uuteen kotimaiseen runouteen.
Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä palkinto jaetaan Turun Kirjamessuilla 29.9. Runoteoksen lisäksi palkitaan myös vuoden runousteko.
Palkintoraadin perustelut kuudelle loppusuoran ehdokkaalle julkaistaan Nihil Interitin kotisivuilla ja somekanavissa seuraavan viikon aikana. Pysy kuulolla!
Nihil Interitin vuosikokous valitsi yhdistykselle 30.8. 2023 uuden hallituksen.
Yhdistyksen uutena puheenjohtajana toimii hallituskaudella 2023-24 runoilija Tuomas Taskinen. Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi kokouksessa valittiin Elina Sallinen.
Muut hallituksen jäsenet ovat: AP Kivinen, Saara Laakso, Juha Rautio ja Hanna Syrjämäki. Varajäsenenä aloittaa Eeva Vänskä.
Hallituksen sisäisiä tehtäviä tarkennetaan myöhemmin uuden hallituksen kokoontuessa ensimmäisen kerran Taskisen johdolla.
Turun Kirjamessuilla palkitaan 29.9. Nihil Interitin toimesta vuoden runoteos ja vuoden runousteko.
Runouspalkinnot jaettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 2013. Tänä vuonna palkintoraadissa toimivat: Anna Elina Isoaro (pj.), Reetta Holopainen, Hanna Syrjämäki, Janne Löppönen ja Hanna Rentola. Palkituille tekijöille luovutettavat runoesineet suunnittelee Kaija Rantakari.
Lauantaina 30.9. yhdistyksen juhlaklubilla Bar Ö:ssä (Linnankatu 7, TKU) juhlitaan Nihilin värikästä historiaa yhdessä Tekstin talon kanssa. Luvassa on erikoisohjelmaa ja avomikkeilyä hyvien asioiden puolesta. Tilaisuus on samalla Turun Kirjamessujen virallinen iltaklubi. Seuraa ilmoittelua!
Nihil Interit muuttaa toimistonsa Helsingin Sörnäisissä avattavaan Tekstin taloon lokakuussa.
Ennen muuttoa uusiin tiloihin (Lintulahdenkatu 3, HKI) tulevilla Tekstin talon kävijöillä ja asiakkailla on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
Yleisökyselyn tarkoituksena on kartoittaa potentiaalisten yleisöjen toiveita, jotta Tekstin talolla voitaisiin järjestää entistä kiinnostavampia ja saavutettavampia tapahtumia erilaisille yleisöille.
Minkälaisia tapahtumia juuri sinä haluaisit Tekstin taloon? Sana on vapaa. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa!
Yleisökyselyn deadline on 27.8. Kysymyskaavakkeeseen pääset tästä linkistä.
Kaikki Nihil Interitin jäsenet ovat tervetulleita yhdistyksen vuosikokoukseen torstaina 31.8. klo 17.00 alkaen.
Vuosikokous järjestetään etäkokouksena Zoom-yhteydellä mutta kokoukseen on mahdollista osallistua myös Alppitalon toimiston kokoushuoneessa (Karjalankatu 2 B 24, HKI) (2. krs).
Suosittelemme kuitenkin etänä osallistumista kaikille jäsenillemme.
Ohjeet kokoukseen osallistumisesta Zoom-linkkeineen on lähetetty jäsenille syksyn jäsenkirjeessä.
Jos et kuitenkaan saanut jäsenkirjettä (tai tarvitset kokousaineistot esimerkiksi postitse), lähetä viesti meille osoitteeseen toiminnanjohtaja@nihilinterit.fi niin korjaamme asian pikimmiten.
6.7. 2023 elämme ihmisen parasta aikaa, nimittäin Suomen Turun kesän sekä suuren runojuhlan aikaa. Runon ja suven päivän perinteeksi muodostunut, tänä vuonna jo neljättä kertaa järjestettävä Go Runo Go jakautuu kahteen osioon.
Aloitamme runoilut Turun pääkirjaston pihan päivätapahtumalla klo 16.00-18.30, josta siirrymme kadun toiselle puolelle Bar Ö:n iltaklubille klo 19.30-22.00. Luvassa on kutkuttavan monipuolinen kattaus kiinnostavia kotimaisia sanataiteilijoita.
Sekä päivä- että iltatapahtuman päätteeksi pidetään open mic, johon halukkaat voivat ilmoittautua paikan päällä – tuo siis mukaan myös oma runosi, laulusi, räppisi, stoorisi tai performanssisi!
Tapahtuman juontajana toimii Turun Lavatauti -kollektiivin Emma Leppo.
Go Runo Go -tapahtumassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.
Lämpimästi tervetuloa jokainen!
Go Runo Go! -tapahtuman järjestävät yhteistyössä Turun kaupunginkirjasto sekä turkulaisen sanataiteen kollektiivi Turun Lavatauti. Turun Lavataudin taustalla vaikuttavat Kirjan talo – Bokens hus, Runoviikko sekä Nihil Interit.
OHJELMA
Kirjastopiha 16.00 Aloitus, juontajana Emma Leppo 16.10 Kai Nieminen 16.35 Lempi Elo 17.05 Puro Maanitty 17.30 Kalle Talonen & Nenä 18.00-18.30 Open mic
Bar Ö 19.30 Aloitus, juontajana Emma Leppo 19.40 Henrik Jansson 20.05 Eltti Kinnunen 20.35 Evita 21.10-22.00 Open mic
Laura Kärkäs on valittu Runografin uudeksi päätoimittajaksi. Hän ja uudeksi avustavaksi toimittajaksi valittu Anna Kallio aloittavat tehtävissään kesälomakauden jälkeen syksyllä.
– Hain tehtävää, koska Runografi ylläpitää elävää kirjallisuuskeskustelua ja toimii alustana, joka pitää huolta siitä, että myös kritiikillä itsessään on mahdollisuus kehittyä kohti uusia muotoja ja ilmaisun tapoja.
– Suurkiitos Daniil Kozloville sekä kaikille, jotka ovat olleet muovaamassa Runografia nykyiseen muotoonsa, jossa se nostaa esiin maamme upeaa, monipuolista ja ravitsevaa runoutta sekä tekee tilaa paneutuneelle, leikkisälle ja intohimoiselle kirjallisuuskeskustelulle, tuore päätoimittaja linjaa.
Kärkäs peräänkuuluttaa Runografin arvostelutoiminnalta jatkossakin moniäänisyyttä ja vuorovaikutuksellisuutta.
– Uskon kirjallisuuskritiikkiin, joka virvoittaa teoksen ja lukijan sekä virittää keskustelun. Kritiikin moniäänisyys on minulle itseisarvo, ja ajattelen, että vuorovaikutukseen kutsuva sivusto on omiaan tunnustamaan monenlaisten tulkintojen ja näkökulmien rinnakkaiseloa.
Kärkkään taipale kriitikkona alkoi kymmenen vuotta sitten kotimaisen kirjallisuuden opinnoissa, jonka jälkeen hän on kriitikoinut sekä kulttuuri- että päivälehtiin.
Yliopistolta valmistumisen jälkeen hän on työllistynyt kulttuurin kentällä kriitikkona, äidinkielen opettajana, tanssijana ja kustannustoimittajana.
– Tällä hetkellä keskityn työssäni erityisesti dialogimuotoiseen kritiikkiin ja olen hyvin innostunut kaikenlaisista muotokokeiluista.
