Kuukausi: syyskuu 2023

Turun Kirjamessut, Nihil Interitin vuoden runokirja -palkinto, 29.9. 2023. Puheen luki Intiassa matkailevan Mikko Väänäsen puolesta Viivi Waris.

Hyvä yleisö ja hyvä raati, pahoittelut siitä, etten päässyt paikalle henkilökohtaisesti. Voin tervehtiä teitä vain Viivin lukemana. Silti. Ehkä juuri siinä on sopivaa symboliikkaa kirjamessuille: minua luetaan. Ja kukapa olisi parempi lukemaan minua kuin Q:n tekijäkaartin toinen osapuoli graafikko Viivi.

Silti kuinka mielelläni olisin nauttinut Turun Kirjamessujen tunnelmasta sekä iloinnut runoudesta ja sen saamasta huomiosta. Mutta toisin oli kirjoitettu. Minun oli jatkettava ikuista kiertoliikettäni tutkimalla, onko vanhassa Dallapé-orkesterin esittämän merimieslaulun väitteessä perää. Onko Intiassa kuukin kuumempi?

Kun nyt istun Himalajan juurilla Rishikeshissa Gangesin rannalla sijaitsevan majataloni katolla ja katson kasvavaa kuuta sen itämaisessa hiukan alaspäin keikahtaneessa loistossaan, en voi kuin tuntea syvää kiitollisuutta kuuta kohtaan. Sillä kaikessa kuumuudessaan, kylmyydessään ja kirkkaudessaan se laittoi minut kirjoittamaan tämän teoksen. Kuu oli esittänyt kysymyksen. Minun oli vastattava siihen. Ei haltuun ottaen vaan ihmetellen.

Ja vaikka kirjan kannessa ja palkinnossa lukee minun nimeni, on tämä teos, Q, monen tekijän yhteistyön tulos. Se on kirkastunut hiljalleen monen tarkan lukijan katseen alla. Kiitos noille lukijoille, erityisesti Saaralle, Satulle, Juholle, ja teoksen kustannustoimittajalle Olli-Pekalle. Ilman heitä tätä kirjaa ei olisi. Kiitos kustantamolleni Poesialle sekä sen rohkealle ja periksi antamattomalle kustannuspolitiikalle. Juuri niin osoitetaan mieltä alati kiihtyvän tahdin ja kulttuurin yksipuolistumisen keskellä. Jatkakaamme mielen osoittamista.

Kiitos Nihil Interitille arvokkaasta työstä runouden parissa. Kiitos myös Taiteen edistämiskeskukselle apurahoituksesta.

Erityinen kiitos Viiville, joka tätä puhetta teille lukee, sillä yhteistyö Viivin kanssa teki teoksesta lopulta sen kirjan, joka se on. Viivi ymmärsi kirjan hengen ja loihti sille vaivaa kaihtamatta sanojen lomassa vilkkuvan visuaalisen loisteen, jota ilman Q olisi puolet siitä, mitä se nyt on. Se olisi puoli-Q.

Silti haluan kääntää katseen tekijästä lukijaan. Kuten kirjan kustantaneen Poesian periaate kuuluu: ”juhlitun tekijän sijaan pääosassa on lukijan työ”. Niinpä haluan omistaa tämän palkinnon kaikille lukijoille. Haluan omistaa sen niille lukijoille, joiden panos teki tästä kirjasta sen, joka se on. Mutta yhtä lailla haluan omistaa sen kaikille niille lukijoille, jotka jatkavat siitä ja luovat tämän kirjan – ja kaikki muut kirjat – yhä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Ilman lukijoita ei olisi kirjallisuutta, ei runoutta.

Lukeminen luo kirjallisuuden. Myös minut vihittiin tähän mysteeriin joskus 80-luvun ja 90-luvun taitteessa, kun löysin tieni Hyvinkään kaupunginkirjastoon. Kävi, kuten Manic Street Preachersin laulussa A Design For Life: ”Libraries gave us power.”

Jos en olisi lapsena rakastunut kirjallisuuteen, olisi elämäni äärettömästi köyhempi. Siitä puuttuisi Q:n loiste öisellä taivalla. Nyt nuo tuhannet ja tuhannet luetut sivut hengittävät ja jatkavat elämäänsä Q:n sivuilla, joiden toivon vuorostaan ruokkivan uusia teoksia.

Eräs Q:n runoista kuuluukin:

Kuulumme,

kasvamme yötä päivää

läpi mutaisen veden

kukkiaksemme

pinnallasi.

Kauan eläköön lukeminen. Kauan eläköön kirjallisuus, joka kasvaa läpi mutaisen veden kukkiakseen pinnallasi. Kauan eläköön kirjainten ja taivaankappaleiden välinen mystinen yhteys.

Kiitos.

Nihil Interitin runouspalkinnon on voittanut Mikko Väänäsen runokokoelma Q. Vuoden runoustekopalkinto myönnettiin runoilija, kääntäjä ja kustantaja Zoila Forss-Crespo Moreyralle kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä Suomen runokentällä.

PALKINTOPERUSTELUT

Vuoden runoteos: Mikko Väänänen: Q (Poesia)

Mikko Väänäsen runoteos Q on rakennettu kujeilevan ajatuksen varaan: otetaan kaksi aihetta, jotka muistuttavat toisiaan äänteellisesti, kirjain Q ja taivaankappale Kuu. Q:n/Kuun ympärille Väänänen kerää läjäpäin erilaisia kielellisiä ja kulttuurisia merkityksiä: myyttejä, filosofiaa, itäisiä ja läntisiä perinteitä ja populaarikulttuuria. Rennon kokeilevasta lähtökohdasta avautuvat assosiaatiot ja erilaisia kulttuurisia aineksia törmäyttävät oivallukset yllättivät raadin positiivisesti. Teoksessa arkinen ja pyhä kulkevat luontevasti rinnakkain, ja Viivi Wariksen taitto ja ulkoasu tuovat runojen rinnalle visuaalista leikkiä. Q on onnistunut osoitus siitä, että runoteos voi olla samaan aikaan syvästi oppinut ja sivistynyt sekä valloittavan humoristinen.

Vuoden runousteko: Zoila Forss-Crespo Moreyran elämäntyö

Vuoden runoustekopalkinto myönnetään elämäntyöpalkintona Zoila Forss-Crespo Moreyralle kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämisestä suomalaisella runokentällä. Forss-Crespo Moreyra on auttanut maahanmuuttajataustaisia kirjailijoita saamaan ääntään kuuluviin sekä kääntänyt monien suomalaisrunoilijoiden tekstejä espanjaksi. Oman toiminimensä Rosetta Versoksen kautta hän on julkaissut paitsi omia monikielisiä teoksiaan myös muiden maahanmuuttajataustaisten runoilijoiden kirjoja. Forss-Crespo Moreyra on myös rakentanut kulttuurisiltaa Suomen ja synnyinmaansa Perun sekä muiden espanjankielisten maiden välille, mistä hieno esimerkki on hänen toimittamansa viime vuonna julkaistu Hologrammi – Holograma -antologia, jossa on runoja suomeksi, saameksi ja espanjaksi 32 tekijältä 7 maasta.

17 eri puolella Suomea toimivaa kulttuuritilaa on muodostanut valtakunnallisen Taiteen ja kulttuurin tilat -verkoston. Verkosto yhdistää vakiintuneiden instituutioiden ulkopuolisia taidetoimijoita ja kaupunkeja, jotka järjestävät tai mahdollistavat uutta ja elävää taide- ja kulttuuritoimintaa. Verkoston päämääränä on vahvistaa luovan alan toimintaedellytyksiä ja löytää sopivia tiloja kulttuurikäyttöön

Vuonna 2019 perustettuun, nyt toimintansa julkistavaan verkostoon kuuluu useita nuoria kulttuuritiloja sekä vasta kehitteillä olevia hankkeita. Mukana on toimijoita taiteen ja kulttuurin eri aloilta, ja jäseniin lukeutuvat muun muassa Turussa sijaitseva Taiteen talo, Lappeenrannassa sijaitseva kulttuuritila Nuijamies sekä kuopiolainen Minna Canthin talo Kanttila.

Verkosto syntyi tarpeesta vahvistaa yhteistyötä usein pienillä resursseilla toimivien kulttuuritilojen välillä. Vapaan kentän kulttuuritilojen perustamiseen ja toiminnan järjestämiseen vaaditaan monien alojen erityisosaamista, ja verkostossa jaetaankin tilaprojekteihin tiivistynyttä tietoa ja osaamista. Myös uusia hankkeita pyritään tukemaan.

Verkoston päämääränä on, että luovan alan toimijat kautta Suomen saisivat käyttöönsä edulliset ja toimivat tilat. Tämä lisäisi paitsi hyvinvointia ja työllisyyttä tuottavia kulttuuri- ja taidepalveluita myös niiden saavutettavuutta. Verkoston tavoitteena on myös kehittää vapaan kentän kulttuuritilojen rahoitusta ja viestintää sekä lisätä tietoisuutta kulttuuritilojen alueellisesta, valtakunnallisesta ja jopa kansainvälisestä merkityksestä.

Mukana Taiteen ja kulttuurin tilat -verkostossa ovat seuraavat tahot:

ANTI – Contemporary Art Festival (Kuopio) 

Karhusaaren taidekeskuksen tuki ry Karttu (Espoo)

Kotkan kaupunki, Kotkan luovien ja hyvinvointialojen keskus (Kotka)

Kulttuurinäyttämö Ritz (Vaasa)

Kulttuuritalo Villa Rana (Jyväskylä)

Kulttuuritila Nuijamies (Lappeenranta)

Kuvataiteen talo (Helsinki)

Lyhytaaltoasema (Pori) 

Minna Canthin talo Kanttila (Kuopio)

NÄYTTÄMÖ (Joensuu)

Pakkahuone (Joensuu)

Savonlinnan Kulttuurikellari (Savonlinna)

Taiteen Talo (Turku)

Tampereen kaupunki, Hiedanrannan kulttuuritilat ja Nekalan kulttuurikeskus (Tampere)

Tampereen Tarinatalo (Tampere)

Tekstin talo (Helsinki)

Ö-talo ja Keltainen talo (Riihimäki ja Janakkala)

Verkosto on avoin uusille jäsenille ja se pyrkii aktiiviseen vuoropuheluun alueellisten ja valtakunnallisten päättäjien sekä muiden rahoittajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Verkoston vaihtuvana puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Laura Serkosalo Tekstin talosta ja sihteerinä Veera Kolehmainen Savonlinnan Kulttuurikellarista.

Nihil Interitin valitsema vuoden suomalainen runoteos julkistetaan Turun Kirjamessuilla perjantaina 29.9. Palkintoraadissa toimivat vuonna 2023 Anna Elina Isoaro (pj.), Hanna Syrjämäki, Hanna Rentola, Janne Löppönen ja Reeta Holopainen.

Ehdokkaat ja raadin perustelut:

Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset (Enostone)

Virpi Alasen Kunnes luut iloiset on teos, joka kykenee näkemään iloa, valoa, leikkiä ja lohtua sotaisassa, ekokatastrofin kynnyksellä kamppailevassa nykymaailmassa. Teoksen pääosassa ovat pienet, merkitykselliset havainnot maailmasta ja erilaiset olemisen tavat, joita tarkastellaan hartaan yksityiskohtaisesti. Alasen persoonallinen runokieli palkitsee lukijan aforistisilla kiteytyksillä ja hurmaavilla kielileikeillä. Teoksen yltäkylläinen sisältö tarjotaan lukijalle sopivan harkitussa ja tyylikkäässä muodossa. Alasen teos itsessään toimii maailman tavoin: lukija voi avata sen mistä tahansa kohdasta ja pysähtyä hämmästelemään yksittäisten säkeiden sisältämiä pienoismaailmoja.

Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira (Gummerus)

Silja Kejosen Äiti ja sylikoira esittelee lukijalle äitihahmon, jonka huolenpidon piiriin kuuluu paitsi teini-ikäinen tytär myös perheeseen saapuva koiranpentu. Runojen tarkastelukohde vaihtelee taitavasti ihmislapsen ja koiralapsen välillä. Teos viipyilee pitkään myös äitihahmon tunnemaailmassa, jossa irtipäästämisen ja lähellä pitämisen tunnelmat välittyvät riipivinä, huumoria unohtamatta. Kauniin kirjaesineen sisältö on muodoltaan leikkisä ja vaihteleva: teoksen sivujen kääntely tuntuu aidosti merkitykselliseltä löytöretkeltä. Assosiatiivinen kieli yllättää positiivisesti ja ottaa ennalta-arvaamattomia suuntia pitäen lukijan jatkuvasti valppaana. Äiti ja sylikoira tavoittaa tuoreesti sellaisia äitiyden, rakkauden, ihmisyyden ja lajienvälisen kanssakäymisen sävyjä, joita runoudessa on harvemmin käsitelty.

Mari Laaksonen: Degne (Poesia)

Mari Laaksosen Degne luo omalakisen scifimaailmansa, joka ei turhia selittele eikä pyytele anteeksi. Scifirunous on Suomessa harvinaista, ja Degne on omassa lajissaankin poikkeuksellinen teos. Vahva, ilmaisuvoimainen kieli leikittelee uskonnon ja tieteen rekistereissä. Päiväkirjamerkinnöissä etsitään konejumalatar Degneä, ja uskonnollisissa kirjoituksissa häntä kuvaillaan. Inhimillisen ja ei-inhimillisen rajoja luotaava ihmettely imaisee lukijan mukaansa psykedeelisen jumalunen syövereihin ja houkuttelee katsomaan myös omaa maailmaa toisin. Teoksessa yhdistyvät röyhkeä mahtipontisuus ja hurmaava flirtti.

Mikko Räty: Borealia (Tammi)

Mikko Rädyn Borealia johdattaa lukijan läpi luonnontieteellisen museon. Planetaarisessa mittakaavassa ja vuosimiljardien aikajänteellä liikkuvat runot tarkastelevat ihmisen paikkaa muiden lajien joukossa. Luontokadon ja ekokatastrofin painavien teemojen rinnalle kutoutuu yksittäisen ihmisen kokemus rakkauden hauraudesta: kuten niin monien eliölajien, myös ihmissuhteiden on määrä kuolla ja kadota. Rädyn runokieli synnyttää kiehtovia metaforia törmäyttäessään arjen konkretiaa ja luonnontieteellistä sanastoa. Vaikka runot on ladattu runsaalla sivistyksellä, ne ovat sujuvia ja helposti lähestyttäviä. Teos onnistuu olemaan yhtä aikaa kunnianhimoisesti maailmankaikkeutta syleilevä ja lämpimän maanläheinen.

Panu Tuomi: Kardinaali Zen (WSOY)

Panu Tuomen Kardinaali Zenin virtuoosimaisessa teoskompositiossa yhdistyvät matemaattisen hallittu muoto, suuret metafyysiset kysymykset ja riisutun runokielen rajaton ilmaisuvoima. Zenbuddhalaista eetosta rakentavat runot kurottavat ajasta toiseen ja kääntyvät suoraviivaisista vastauksista hiljaisuuteen, olemassaolon selittämättömään perustaan. Hiotuissa säkeissä käsitellään omintakeisesti rationaalisen ajattelun rajallisuutta. Teos on älyllinen ja poeettinen taidonnäyte, jonka syvyydestä avautuu kokonainen maailma. Sen äärellä ei tarvitse ymmärtää vaan ennen kaikkea häikäistyä.

Mikko Väänänen: Q (Poesia)

Mikko Väänäsen Q:n lähtökohta on kiehtova: otetaan kaksi aihetta, jotka muistuttavat toisiaan äänteellisesti (kuu ja q-kirjain) ja kokeillaan, mitä merkityksiä niiden ympärille voidaan kerätä. Näinkin voi runoteoksen rakentaa! Jos sanat ovat sormi, joka osoittaa kuuta, Väänänen tarkastelee tuota sormea hyvin perusteellisesti, mutta muistuttaa myös kielen rajallisuudesta. Tuloksena on valloittava teos, jossa arkinen ja pyhä yhdistyvät visuaaliseen leikittelyyn ja lämpimään huumoriin. Suuresta oppineisuudestaan huolimatta Q ei ota itseään turhan vakavasti.

Nihil Interitin runouspalkintoa tavoittelevat ehdokasteokset on valittu.

Ehdolla ovat seuraavat runokokoelmat: Virpi Alanen: Kunnes luut iloiset, Silja Kejonen: Äiti ja sylikoira, Mari Laaksonen: Degne, Mikko Räty: Borealia, Panu Tuomi: Kardinaali Zen ja Mikko Väänänen: Q.

Aiempina vuosina ehdokkaita ei ole nimetty ennalta, mutta tänä vuonna raati halusi antaa huomiota useammalle teokselle kisaan lähetettyjen kaikkiaan reilun 50 runokirjan joukosta.

– Suomalainen nykyrunous on tasokasta ja monimuotoista. Ehdokkaiden lisäksi joukossa oli lukuisia muitakin helmiä, raadin puheenjohtaja Anna Elina Isoaro kommentoi. Raati suositteleekin kaikkia tarttumaan ennakkoluulottomasti uuteen kotimaiseen runouteen.

Tänä vuonna 10 vuotta täyttävä palkinto jaetaan Turun Kirjamessuilla 29.9. Runoteoksen lisäksi palkitaan myös vuoden runousteko.

Palkintoraadin perustelut kuudelle loppusuoran ehdokkaalle julkaistaan Nihil Interitin kotisivuilla ja somekanavissa seuraavan viikon aikana. Pysy kuulolla!

Nihil Interitin vuosikokous valitsi yhdistykselle 30.8. 2023 uuden hallituksen.

Yhdistyksen uutena puheenjohtajana toimii hallituskaudella 2023-24 runoilija Tuomas Taskinen. Yhdistyksen varapuheenjohtajaksi kokouksessa valittiin Elina Sallinen.

Muut hallituksen jäsenet ovat: AP Kivinen, Saara Laakso, Juha Rautio ja Hanna Syrjämäki. Varajäsenenä aloittaa Eeva Vänskä.

Hallituksen sisäisiä tehtäviä tarkennetaan myöhemmin uuden hallituksen kokoontuessa ensimmäisen kerran Taskisen johdolla.

Nihil Interit onnittelee valittuja!